Opintojakson viimeisenä blogiin julkaistavana tehtävä oli pohtia sosiaalisen median hyödyntämistä tulevaisuudessa.

 

Lähdin tälle opintojaksolle, koska halusin lisätä tietämystäni ja kehittää taitojani sosiaalisen median hyödyntämisestä työssäni sosiaalialla. Opintojakson yleisenä tavoitteena oli sosiaalisen median käsitteistön ja tietoturvaan liittyvien keskeisten käsitteiden hallinta sekä sosiaalisen median pelisääntöjen ja digitaalisen identiteetin muodostumisen ymmärtäminen. Edellä mainittujen lisäksi tavoitteena oli oppia hyödyntämään sosiaalisen median mahdollisuuksia työyhteisössä ja käyttämään niitä työssään hallitusti.  Koen, että olen saavuttanut oman henkilökohtaisen tavoitteeni hyvin. Opintojakso on kokonaisuudessaan; tehtävien ja materiaalin myötä tukenut saavuttamaan opintojakson yleiset tavoitteet. Olen tullut tietoiseksi erilaisten sosiaalisen median ympäristöjen mahdollisuuksista työyhteisön työvälineinä sekä oppinut tärkeitä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä seikkoja. Sosiaalisen median työkäyttöön liittyy paljon asioita, joita opiskellessani olen huomannut, että tietoa niistä löytyy todella paljon ja uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Ajanhermolla pysyminen vaatii aktiivisuutta myös meiltä eri alojen ammattilaisilta. Rakennan omaa ammatillisuuttani siten, että haluan kehittää osaamistani, jotta voin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa asiakkaitani. Sosiaalinen media tarjoaa monia vaihtoehtoja tähän sekä suoraan että välillisesti, sen avulla voi kehittää ja jakaa omaa osaamistaan sekä verkostoitua esimerkiksi ammattilaisille suunnattujen somefoorumeiden kautta tai kehittää ja ylläpitää erilaisia somefoorumeita asiakkaille.

 

Blogin kirjoitus on ollut itselleni myös täysin uutta ja sitä, olen tässä opintojakson edetessä harjoitellut ja todennut, että siinä on vielä kehitettävää😊

 

Sosiaalinen media tarjoaa useita mahdollisuuksia työyhteisöjen työvälineiksi. Hyvin usea meistä käyttää sosiaalista mediaa yksityiselämässä ja moni myös osana omaa työtään. Toiset meistä pitävät someprofiilinsa julkisina ja toiset haluavat pitää ne yksityisinä. Jokaisella on oikeus päättää asiasta henkilökohtaisesti. Mielestäni on kuitenkin erittäin tärkeä muistaa meitä työntekijöitä koskeva lojaliteettivelvoite ja salassapitovelvoite, eli että käyttäydymme ja viestimme somessa myös vapaa-ajalla kunnioittaen työnantajaamme ja asiakkaitamme. Someviestinnän on mielestäni lähtökohtaisesti tärkeä olla positiivista, aitoa ja asiallista.

 

Opintojaksolta saamieni oppien myötä otan jatkossa rohkeammin somen käyttöön myös työssäni. Huomaan ajattelevani somen mahdollisuuksia työssäni sosiaalialalla aikaisempaa laajemmin. Tästä on hyvä jatkaa some-osaamiseni kehittämistä!

Tehtävänä oli etsiä internetistä, jonkin työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt ja pohtia pelisääntöjen keskeisintä viestiä sekä sitä kenen vastuulla pelisääntöjen laatiminen on ja mitä niiden tulisi sisältää.

 

Valitsin tarkasteltavaksi Suomen Puheterapeuttiliiton ammattieettisen lautakunnan vuonna 2016 laatiman ohjeen puheterapeutin sosiaalisen median käytöstä https://puheterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/06/Puheterapeutin_sosiaalisen_median_ohjeet.pdf.

 

Ohjeessa korostetaan puheterapeutin ammatillisen ja henkilökohtaisen sosiaalisen median käytön erottamisen tärkeyttä ja todetaan, että puheterapeutti edustaa ammattikuntaansa myös käyttäessään sosiaalista mediaa henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa. Ohjeessa painotetaan vastuuta sosiaalisessa mediassa liittyvään viestintään sekä todetaan, että puheterapeutin tulee noudattaa sosiaalisen median käytössä samoja eettisiä periaatteita, joita hän noudattaa työssään muutenkin.

 

Ohje sisältää seuraavat viisi kohtaa:

 

1. Hyödynnä tiedon hankinnan ja välittämisen kanavana!

Puheterapeutti voi hyödyntää sosiaalisen median kanavia tiedon hankkimisen ja välittämisen työkaluina. Tiedon hankkimisesta ja välittämisestä voivat hyötyä puheterapian asiakkaat, yhteiskunnalliset päätöksentekijät, yhteistyökumppanit ja puheterapeutit itse. Lähdekriittisyys on tärkeää pitää mielessä!

2. Pidä huolta yksityisyydestä!

Yksityisyyden suojasta täytyy pitää erityisen hyvää huolta sosiaalista mediaa käytettäessä. Suljetut ryhmät eivät takaa tiedon salassapitoa. Lakien perusteella salassa pidettävien tietojen käsittely sosiaalisen median välineissä on ehdottomasti kiellettyä. Sinut, työpaikkasi ja asiakkaasi voivat olla hyvin helposti tunnistettavissa jo vähäisistäkin tiedoista. Asiakkaisiin ja heidän hoitoonsa liittyvien kuvien, tiedostojen ja henkilöä koskevien tietojen jakaminen ei ole sallittua ilman asianosaisten suostumusta ja vaatii aina perusteellista harkintaa.

3. Kunnioita muita!

Muista kunnioittaa muita sosiaalisen median käyttäjiä. Viesti omasta työstäsi aina kunnioittavasti. Muista kunnioitus asiakaskuntaasi ja yhteistyökumppaneitasi kohtaan. Älä riko lojaliteettivelvoitettasi työnantajaasi kohtaan myöskään vapaa-ajalla. Muista säilyttää ammatillinen suhtautumisesi asiakkaisiisi myös sosiaalisessa mediassa.

4. Kanna kollegiaalista vastuuta!

Jos huomaat kollegan käyttäytyvän asiattomasti tai riskialttiisti sosiaalisessa mediassa, huomauta asiasta hänelle ystävällisessä hengessä. Jos toimintatapa ei muutu ja olet huolestunut esimerkiksi potilaiden salassa pidettävien tietojen leviämisestä, ilmoita asiasta eteenpäin (esim. henkilön esimiehelle).

5. Huolehdi tietoturvasta!

Huolehdi käyttämiesi välineiden tietoturvasta. Huolehdi, että käyttämäsi salasanat ovat riittävän vahvoja. Tarkasta, tallentuvatko tietosi automaattisesti pilvipalveluihin. Jos tallentuvat, ovatko tiedot tietoturvallisesti tallennetut? Nykyisin monet laitteet mm. tallentavat sijaintitietoja sovelluksia käytettäessä. Vaarantaako sijaintitietojen tallettaminen yksityisyyttä? Vastuu tietoturvasta on sinulla. (Puheterapeutin sosiaalisen median ohjeet -> https://puheterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/06/Puheterapeutin_sosiaalisen_median_ohjeet.pdf).

 

Sosiaalisen median käytöstä on tärkeä laatia jokaisella työpaikalla organisaation arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisen ohjeet. Ohjeisiin tulee kirjata muun muassa ketä ja missä tilanteissa ohjeistus koskee, mitä asioita halutaan viestiä ja mitä ei (huomioiden salassapitovelvollisuus ja lojaliteettivelvoite), somen kanavakohtaiset ohjeet viestinnälle. Esimies on vastuussa siitä, että jokainen työntekijän saa tarvittavat tiedot ja ohjeistukset sosiaalisen median käytöstä työssä. Myös tietosuojavaltuutettu vastaa työpaikan sosiaalisen median ohjeistusten ajantasaisuudesta. Työntekijöiden on sitouduttava noudattamaan työantajan osoittamaa ohjeistusta.    

Tämä oppimistehtävä liittyi digitaalisen identiteetin muodostumiseen. Tehtävänä oli selvittää internetin hakukoneen avulla, millaisia tietoja itsestä löytyy ja ovatko tiedot omasta mielestä oikeita. Tehtävänä oli myös pohtia, kuinka voi vaikuttaa siihen, millaisia tietoja itsestä on verkossa ja voiko tietoja halutessaan sieltä poistaa?  

 

Lähdin liikkeelle perehtymällä mitä digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan. Nummisen (2019) mukaan digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan kokoelmaa henkilöön liittyvistä ominaisuuksista. Meillä kaikilla voi olla useita digitaalisia identiteettejä yhteen tai useampaan palveluun liittyen. Kaikki netissä julkaistu jää sinne ikuisesti riippumatta siitä, laitatko sen sinne itse tai julkaiseeko sen joku muu sinuun liittyen. (Digitaaliset identiteetit keltanokille – 10 termiä, jotka sinun tulisi jo tietää -> https://www.nixu.com/fi/blog/digitaaliset-identiteetit-keltanokille-10-termia-jotka-sinun-tulisi-jo-tietaa). Eli kaikki se tieto, joka sinuun liittyen on internetissä muodostaa digitaalisen identiteettisi.

 

Etsin omalla nimelläni tietoja Googlesta. Nimelläni löytyi Fonectasta kotikatuni ja asuinpaikkakuntani nimi. Ei kuitenkaan talonnumeroa, postinumeroa tai puhelinnumeroa. Lisäksi löytyi nimi ja tehtävänkuva työnantajani nettisivuilta. Myös osallistumiseni puolimaratonille vuonna 2017 näkyi kisan järjestäjän julkaisemassa tuloslistassa. Tietoja nimelläni löytyi todella vähän, kuvia ei ollenkaan. Yksi kaimakin löytyi. Kaikki löytämäni tiedot itsestäni ovat oikeita. Profiilini sosiaalisessa mediassa ovat yksityisiä, niistä ei löytynyt Googlen kautta tietoa.  

 

Digitaalinen identiteetti muodostuu laajasta kokonaisuudesta, kuten nimestä, henkilötunnuksesta, salasanoista, harrastuksista, sosiaalisista verkostoista, työ-, terveys-, talous- ja kulutustiedoista sekä paikkatiedoista. Tiedot kerääntyvät eri palveluista, kuten pankki-, verkkokauppa, julkishallinnon ja sosiaalisen median palveluista. Tiedot kertyvät palveluntarjoajien palveluihin heidän tarpeiden mukaisesti ja ovat siis hyvin hajautuneena ympäri internettiä. Tämä on tärkeä tiedostaa antaessaan itsestään tietoja erilaisissa verkkopalveluissa. Jokainen meistä tekee valintansa sosiaalisessa mediassa itse ja muokkaa sosiaalisen median profiilinsa ja syötteensä omanlaisekseen. Teemme valinnat profiilien yksityisyydestä ja julkisuudesta sekä siitä, mitä asioita itsestä haluamme jakaa ja minkälaiseen keskusteluun osallistumme milläkin tavalla.

 

Onnistuuko tietojen poistaminen internetistä? Tutkin asiaa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta https://tietosuoja.fi/kun-haluat-poistaa-tietosi, ja siellä asiasta kerrottiin näin:

Tietyissä tilanteissa jokaisella on oikeus pyytää rekisterinpitäjää poistamaan itseään koskevat tiedot. Henkilötiedolla tarkoitetaan tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa. Rekisterinpitäjäksi kutsutaan yritystä, viranomaista tai yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi.

Rekisterinpitäjän täytyy poistaa henkilötietosi seuraavissa tapauksissa:

• Rekisterinpitäjä ei enää tarvitse tietojasi alkuperäiseen tarkoitukseen.
• Peruutat antamasi suostumuksen, eikä tietojesi käsittelylle ole muuta laillista perustetta.
• Vastustat tietojesi käsittelyä, eikä käsittelylle ole perusteltua syytä.
• Vastustat tietojesi käsittelyä suoramarkkinointiin.
• Tietojasi on käsitelty lainvastaisesti.
• Tietosi on poistettava lainsäädännön perusteella.
• Tietosi on kerätty huoltajasi suostumuksen perusteella tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tietoyhteiskunnan palveluita ovat esimerkiksi verkkokaupat ja sosiaalinen media.

Rekisterinpitäjän ei kuitenkaan ole pakko poistaa henkilötietojasi, jos ne ovat perustellusti tarpeellisia seuraavia tarkoituksia varten:

• sananvapaus ja tiedon välittäminen
• lain noudattaminen
• rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen
• yleinen etu – esimerkiksi arkistointi, tutkimus tai tilastointi
• oikeusvaateen laatiminen, esittäminen tai puolustaminen.

Tietojen poistaminen on maksutonta. Jos poistopyyntö on perusteeton tai kohtuuton, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä toteuttamasta pyyntöä. Jos rekisterinpitäjä poistaa tiedot, sen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava poistosta kaikille niille, joille tietoja on aiemmin luovutettu. Rekisterinpitäjää voi pyytää kertomaan, kenelle tietoja on luovutettu. Poistopyyntö on esitettävä suoraan rekisterinpitäjälle. Pyynnössä on hyvä kertoa poistettavat tiedot, perustelut poistolle, nimi ja yhteystiedot.

Rekisterinpitäjän täytyy vastata pyyntöön yhden kuukauden kuluessa. Jos pyyntöjä on monta tai ne ovat monimutkaisia, rekisterinpitäjä voi ilmoittaa vastauksessaan, että se tarvitsee niiden käsittelyyn enemmän aikaa. Jos rekisterinpitäjä ilmoittaa tarvitsevansa lisää käsittelyaikaa, määräaika on kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisestä pyynnöstä. Jos rekisterinpitäjä ei vastaa määräajassa, voi ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy poistamasta tietoja, sen täytyy kertoa kieltäytymisen syyt. Kieltäytymisen on aina perustuttava lakiin. Jos kieltäytymiselle ei mielestäsi ole perusteita, voi tarvittaessa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.

 

Sosiaaliseen mediaan julkaistujen tietojen ja kuvien manipulointi on hyvin yleistä ja se muovaa digitaalisen identiteetin muodostumista. Sosiaalisessa mediassa ihminen asettaa itsensä arvostelun ja vertailun kohteeksi. Usein julkaisuissa halutaankin tuoda esille parhaimmat kuvat ja tiedot, joita voidaan myös muokata vastaamaan sosiaalisessa mediassa kulloinkin olevaan normistoon. Valikoidun minäkuvan julkituominen voi asettaa paineita esimerkiksi nuorille olla tykätty ja menestyvä sosiaalisessa mediassa.

 

Julkisuuden henkilön, esimerkiksi poliitikon tietojen puuttuminen sosiaalisesta mediasta. Pitääkö tietoja olla vai ei? Julkisuuden henkilöille sosiaalinen media on varmastikin vielä merkittävämpi keino oman julkisuuskuvan ja brändin esiintuomisessa ja menestymisessä. Jokainen heistäkin kuitenkin itse määrittää sen, kuinka paljon ja minkälaisia asioita itsestään haluaa sosiaalisessa mediassa tuoda julki. Rajanveto yksityisyyden ja työn välillä on varmastikin välillä hankalaa.   

Tehtävänä oli osallistua tietosuojakysymyksiin liittyviin keskusteluihin tai aloittaa uusia keskusteluja tehtävään liittyvällä keskustelupalstalla ja tehdä tänne blogiin lyhyt kooste käydyistä keskusteluista.

Ensimmäisessä keskustelussa pohdittiin tilannetta, jossa potilas/asiakas lähettää seuraamispyynnön työntekijän henkilökohtaiseen someprofiiliin, esimerkiksi Instagramissa. Useammalle meistä keskusteluun osallistuneista tilanne oli tuttu. Keskusteluissa korostui työntekijän työajan ja vapaa-ajan selkeä ero sekä yksityisyyden suoja. Jokaisella on oikeus päättää henkilökohtaisen someprofiilinsa sisällöstä ja siitä onko profiili julkinen vai yksityinen. Ammatillisuuteen kuuluu selkeä roolitus työn ja vapaa-ajan välillä sekä tilanteen vaatiessa sen kertominen myös asiakkaalle. Työyhteisöjen yhteiset pelisäännöt kyseisiin tilanteisiin ja ylipäätään sosiaalisen median käyttöön ovat tärkeitä. Sosiaalinen media on osa työtä jo hyvin monelle ja ns. työprofiilit ovat toimivia esimerkiksi nuorten kanssa tehtävässä työssä somen ollessa nuorille luontainen kanava yhteydenpitoon.

Toisessa keskustelussa keskusteltiin siitä, suositellaanko tai velvoitetaanko työntekijöitä LinkedInin käyttöön työpaikoilla. LinkedIn on Microsoftin omistama verkkoyhteisöpalvelu. Palvelu on eräänlainen verkostoitumisväline, profiiliin voi ladata ansioluettelon, tiedot harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta tai suositella itse muita. LinkedIn ei ole varsinainen työnhakusivusto mutta siellä voi laajentaa omaa verkostoaan ja saada työtarjouksia. Palvelu toimii myös rekrytoinnissa, sieltä voi löytää hakemiaan työntekijöitä. LinkedInin käyttöön kannustetaan usealla alalla jo opiskeluaikana ja alasta riippuen myös työpaikoilla työntekijöitä kannustetaan verkostoitumaan palvelun avulla. Uskon että työnantajan velvoittaminen LinkedInin käyttöön ei ole kannattavaa. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus valita mihin ja mitä tietoja itsestään haluaa julkaista. Kannustaminen on kannattavampaa ja esimerkiksi työntekijän ohjaus ja opastus profiilin luomisessa kyseiseen palveluun olisi mielekkäämpää.

Tehtävään liittyi myös seuraavien teemojen pohdinta:

• Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävien henkilöiden pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

Työsuhteen viestintää kokonaisuutena säätelevät työsopimuslaki, henkilötietolaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja työelämän tietosuojalaki. Edellä mainittujen lisäksi kokonaisuuden tulkintaan vaikuttavat perusoikeudet ja työpaikan tietoverkon ja sosiaalisen median käytön ohjeet. Keskeisintä on, että sosiaalisia verkkotyökaluja työpaikalla käyttävä työntekijä noudattaa työnantajan ohjeita. Palveluja käyttäessä on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat: kirjautuminen sallitulla tunnuksella ja nimellä, palvelun käyttöehtojen noudattaminen, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, oman ja toisen yksityisyyden suojaaminen, kommentointi niin, että asema käy muille selväksi, tarkkuus sisällön suhteen ja tietoturvasääntöjen noudattaminen. (Pesonen, P. 2013. Sosiaalisen median lait).

• Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

Organisaation avoin ja läpinäkyvä viestintä sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä luottamuksen ja uskottavuuden syntymiselle. Avoin ja läpinäkyvä viestintä luo organisaation sanomaan ja palveluihin myönteisyyttä ja vahvistaa julkisuuskuvaa.

• Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Työntekijän henkilökohtaisten tietojen jakaminen (esim. nimi, kuva, koulutus/osaaminen) on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun organisaatio julkaisee työntekijöidensä yhteystietoja sosiaalisessa mediassa tai kun työntekijät esittäytyvät sosiaalisessa mediassa organisaation asiantuntijoina ja tuovat esille omaa osaamistaan. Tällöin tiedot toimivat organisaation julkisuuskuvan rakentajina.

• Millaista vahinkoa voi syntyä, ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Sosiaalisen median avoimuus saattaa muodostaa uhkan organisaatiolle, mikäli se ei huolehdi tietoturvastaan ja mahdollisista tietovuodoista. Henkilötietoja voi tuhoutua, hävitä, ne voivat muuttua tai joutua sellaisen tahon käsiin, jolla ei ole niihin käyttöoikeutta. Identiteettivarkaus on yksi vakavimmista esimerkeistä, joka voi seurata tietovuodosta. Myös yrityksen liikesalaisuuksien vuoto on mahdollinen, mikäli tietoturva-asiat eivät ole kunnossa.

Tehtävänä oli kirjoittaa yhteenveto oman alan organisaatioiden sosiaalisen median käytöstä.

 

Edellisessä tehtävässä kerroin kolmen valitsemani lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävän järjestön sosiaalisen median käytöstä. Järjestöt hyödyntävät aktiivisesti sosiaalisen median kanavia toiminnassaan.

 

Sosiaalinen media on helppo ja mielekäs kanava tuoda esille sosiaalialan palveluita ja työtä, vaikuttaa ja ottaa kantaa sekä herättää keskustelua. Suurin osa suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin, sitä kautta on mahdollista kohdata useita kansalaisia. Sosiaalialan työssä organisaatiot voivat hyödyntää sosiaalista mediaa esimerkiksi tiedottamisessa, palveluneuvonnassa- ja ohjauksessa sekä julkisuuskuvan kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Sosiaalisen median kanavia kannattaa hyödyntää myös rekrytoinnissa. Sosiaalityön asiakasryhmille sosiaalinen media voi toimia matalan kynnyksen paikkana ensikontaktille ja avun etsinnälle. Chat-palvelut mahdollistavat keskustelun nimettömänä kipeistäkin asioista ja esimerkiksi nuorille suunnatut chat-palvelut ovatkin olleet todella suosittuja. Sosiaalialan työssä sosiaalisen median mahdollisuudet täydentävät työtä ja tarjoavat myös mahdollisuuden kohdata asiakkaita unohtamatta kuitenkaan aitoa kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista.