Lähdin tälle opintojaksolle, koska halusin lisätä tietämystäni ja kehittää taitojani sosiaalisen median hyödyntämisestä työssäni sosiaalialla. Opintojakson yleisenä tavoitteena oli sosiaalisen median käsitteistön ja tietoturvaan liittyvien keskeisten käsitteiden hallinta sekä sosiaalisen median pelisääntöjen ja digitaalisen identiteetin muodostumisen ymmärtäminen. Edellä mainittujen lisäksi tavoitteena oli oppia hyödyntämään sosiaalisen median mahdollisuuksia työyhteisössä ja käyttämään niitä työssään hallitusti.  Koen, että olen saavuttanut oman henkilökohtaisen tavoitteeni hyvin. Opintojakso on kokonaisuudessaan; tehtävien ja materiaalin myötä tukenut saavuttamaan opintojakson yleiset tavoitteet. Olen tullut tietoiseksi erilaisten sosiaalisen median ympäristöjen mahdollisuuksista työyhteisön työvälineinä sekä oppinut tärkeitä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä seikkoja. Sosiaalisen median työkäyttöön liittyy paljon asioita, joita opiskellessani olen huomannut, että tietoa niistä löytyy todella paljon ja uutta tietoa tulee koko ajan lisää. Ajanhermolla pysyminen vaatii aktiivisuutta myös meiltä eri alojen ammattilaisilta. Rakennan omaa ammatillisuuttani siten, että haluan kehittää osaamistani, jotta voin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa asiakkaitani. Sosiaalinen media tarjoaa monia vaihtoehtoja tähän sekä suoraan että välillisesti, sen avulla voi kehittää ja jakaa omaa osaamistaan sekä verkostoitua esimerkiksi ammattilaisille suunnattujen somefoorumeiden kautta tai kehittää ja ylläpitää erilaisia somefoorumeita asiakkaille.

Blogin kirjoitus on ollut itselleni myös täysin uutta ja sitä, olen tässä opintojakson edetessä harjoitellut ja todennut, että siinä on vielä kehitettävää😊

Sosiaalinen media tarjoaa useita mahdollisuuksia työyhteisöjen työvälineiksi. Hyvin usea meistä käyttää sosiaalista mediaa yksityiselämässä ja moni myös osana omaa työtään. Toiset meistä pitävät someprofiilinsa julkisina ja toiset haluavat pitää ne yksityisinä. Jokaisella on oikeus päättää asiasta henkilökohtaisesti. Mielestäni on kuitenkin erittäin tärkeä muistaa meitä työntekijöitä koskeva lojaliteettivelvoite ja salassapitovelvoite, eli että käyttäydymme ja viestimme somessa myös vapaa-ajalla kunnioittaen työnantajaamme ja asiakkaitamme. Someviestinnän on mielestäni lähtökohtaisesti tärkeä olla positiivista, aitoa ja asiallista.

Opintojaksolta saamieni oppien myötä otan jatkossa rohkeammin somen käyttöön myös työssäni. Huomaan ajattelevani somen mahdollisuuksia työssäni sosiaalialalla aikaisempaa laajemmin. Tästä on hyvä jatkaa some-osaamiseni kehittämistä!

Valitsin tarkasteltavaksi Suomen Puheterapeuttiliiton ammattieettisen lautakunnan vuonna 2016 laatiman ohjeen puheterapeutin sosiaalisen median käytöstä https://puheterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/06/Puheterapeutin_sosiaalisen_median_ohjeet.pdf.

Ohjeessa korostetaan puheterapeutin ammatillisen ja henkilökohtaisen sosiaalisen median käytön erottamisen tärkeyttä ja todetaan, että puheterapeutti edustaa ammattikuntaansa myös käyttäessään sosiaalista mediaa henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa. Ohjeessa painotetaan vastuuta sosiaalisessa mediassa liittyvään viestintään sekä todetaan, että puheterapeutin tulee noudattaa sosiaalisen median käytössä samoja eettisiä periaatteita, joita hän noudattaa työssään muutenkin.

Ohje sisältää seuraavat viisi kohtaa:

1. Hyödynnä tiedon hankinnan ja välittämisen kanavana!

Puheterapeutti voi hyödyntää sosiaalisen median kanavia tiedon hankkimisen ja välittämisen työkaluina. Tiedon hankkimisesta ja välittämisestä voivat hyötyä puheterapian asiakkaat, yhteiskunnalliset päätöksentekijät, yhteistyökumppanit ja puheterapeutit itse. Lähdekriittisyys on tärkeää pitää mielessä!

2. Pidä huolta yksityisyydestä!

Yksityisyyden suojasta täytyy pitää erityisen hyvää huolta sosiaalista mediaa käytettäessä. Suljetut ryhmät eivät takaa tiedon salassapitoa. Lakien perusteella salassa pidettävien tietojen käsittely sosiaalisen median välineissä on ehdottomasti kiellettyä. Sinut, työpaikkasi ja asiakkaasi voivat olla hyvin helposti tunnistettavissa jo vähäisistäkin tiedoista. Asiakkaisiin ja heidän hoitoonsa liittyvien kuvien, tiedostojen ja henkilöä koskevien tietojen jakaminen ei ole sallittua ilman asianosaisten suostumusta ja vaatii aina perusteellista harkintaa.

3. Kunnioita muita!

Muista kunnioittaa muita sosiaalisen median käyttäjiä. Viesti omasta työstäsi aina kunnioittavasti. Muista kunnioitus asiakaskuntaasi ja yhteistyökumppaneitasi kohtaan. Älä riko lojaliteettivelvoitettasi työnantajaasi kohtaan myöskään vapaa-ajalla. Muista säilyttää ammatillinen suhtautumisesi asiakkaisiisi myös sosiaalisessa mediassa.

4. Kanna kollegiaalista vastuuta!

Jos huomaat kollegan käyttäytyvän asiattomasti tai riskialttiisti sosiaalisessa mediassa, huomauta asiasta hänelle ystävällisessä hengessä. Jos toimintatapa ei muutu ja olet huolestunut esimerkiksi potilaiden salassa pidettävien tietojen leviämisestä, ilmoita asiasta eteenpäin (esim. henkilön esimiehelle).

5. Huolehdi tietoturvasta!

Huolehdi käyttämiesi välineiden tietoturvasta. Huolehdi, että käyttämäsi salasanat ovat riittävän vahvoja. Tarkasta, tallentuvatko tietosi automaattisesti pilvipalveluihin. Jos tallentuvat, ovatko tiedot tietoturvallisesti tallennetut? Nykyisin monet laitteet mm. tallentavat sijaintitietoja sovelluksia käytettäessä. Vaarantaako sijaintitietojen tallettaminen yksityisyyttä? Vastuu tietoturvasta on sinulla. (Puheterapeutin sosiaalisen median ohjeet -> https://puheterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/06/Puheterapeutin_sosiaalisen_median_ohjeet.pdf).

Sosiaalisen median käytöstä on tärkeä laatia jokaisella työpaikalla organisaation arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisen ohjeet. Ohjeisiin tulee kirjata muun muassa ketä ja missä tilanteissa ohjeistus koskee, mitä asioita halutaan viestiä ja mitä ei (huomioiden salassapitovelvollisuus ja lojaliteettivelvoite), somen kanavakohtaiset ohjeet viestinnälle. Esimies on vastuussa siitä, että jokainen työntekijän saa tarvittavat tiedot ja ohjeistukset sosiaalisen median käytöstä työssä. Myös tietosuojavaltuutettu vastaa työpaikan sosiaalisen median ohjeistusten ajantasaisuudesta. Työntekijöiden on sitouduttava noudattamaan työantajan osoittamaa ohjeistusta.    

Lähdin liikkeelle perehtymällä mitä digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan. Nummisen (2019) mukaan digitaalisella identiteetillä tarkoitetaan kokoelmaa henkilöön liittyvistä ominaisuuksista. Meillä kaikilla voi olla useita digitaalisia identiteettejä yhteen tai useampaan palveluun liittyen. Kaikki netissä julkaistu jää sinne ikuisesti riippumatta siitä, laitatko sen sinne itse tai julkaiseeko sen joku muu sinuun liittyen. (Digitaaliset identiteetit keltanokille – 10 termiä, jotka sinun tulisi jo tietää -> https://www.nixu.com/fi/blog/digitaaliset-identiteetit-keltanokille-10-termia-jotka-sinun-tulisi-jo-tietaa). Eli kaikki se tieto, joka sinuun liittyen on internetissä muodostaa digitaalisen identiteettisi.

Etsin omalla nimelläni tietoja Googlesta. Nimelläni löytyi Fonectasta kotikatuni ja asuinpaikkakuntani nimi. Ei kuitenkaan talonnumeroa, postinumeroa tai puhelinnumeroa. Lisäksi löytyi nimi ja tehtävänkuva työnantajani nettisivuilta. Myös osallistumiseni puolimaratonille vuonna 2017 näkyi kisan järjestäjän julkaisemassa tuloslistassa. Tietoja nimelläni löytyi todella vähän, kuvia ei ollenkaan. Yksi kaimakin löytyi. Kaikki löytämäni tiedot itsestäni ovat oikeita. Profiilini sosiaalisessa mediassa ovat yksityisiä, niistä ei löytynyt Googlen kautta tietoa.  

Digitaalinen identiteetti muodostuu laajasta kokonaisuudesta, kuten nimestä, henkilötunnuksesta, salasanoista, harrastuksista, sosiaalisista verkostoista, työ-, terveys-, talous- ja kulutustiedoista sekä paikkatiedoista. Tiedot kerääntyvät eri palveluista, kuten pankki-, verkkokauppa, julkishallinnon ja sosiaalisen median palveluista. Tiedot kertyvät palveluntarjoajien palveluihin heidän tarpeiden mukaisesti ja ovat siis hyvin hajautuneena ympäri internettiä. Tämä on tärkeä tiedostaa antaessaan itsestään tietoja erilaisissa verkkopalveluissa. Jokainen meistä tekee valintansa sosiaalisessa mediassa itse ja muokkaa sosiaalisen median profiilinsa ja syötteensä omanlaisekseen. Teemme valinnat profiilien yksityisyydestä ja julkisuudesta sekä siitä, mitä asioita itsestä haluamme jakaa ja minkälaiseen keskusteluun osallistumme milläkin tavalla.

Onnistuuko tietojen poistaminen internetistä? Tutkin asiaa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta https://tietosuoja.fi/kun-haluat-poistaa-tietosi, ja siellä asiasta kerrottiin näin:

Tietyissä tilanteissa jokaisella on oikeus pyytää rekisterinpitäjää poistamaan itseään koskevat tiedot. Henkilötiedolla tarkoitetaan tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa. Rekisterinpitäjäksi kutsutaan yritystä, viranomaista tai yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi.

Rekisterinpitäjän täytyy poistaa henkilötietosi seuraavissa tapauksissa:

• Rekisterinpitäjä ei enää tarvitse tietojasi alkuperäiseen tarkoitukseen.
• Peruutat antamasi suostumuksen, eikä tietojesi käsittelylle ole muuta laillista perustetta.
• Vastustat tietojesi käsittelyä, eikä käsittelylle ole perusteltua syytä.
• Vastustat tietojesi käsittelyä suoramarkkinointiin.
• Tietojasi on käsitelty lainvastaisesti.
• Tietosi on poistettava lainsäädännön perusteella.
• Tietosi on kerätty huoltajasi suostumuksen perusteella tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tietoyhteiskunnan palveluita ovat esimerkiksi verkkokaupat ja sosiaalinen media.

Rekisterinpitäjän ei kuitenkaan ole pakko poistaa henkilötietojasi, jos ne ovat perustellusti tarpeellisia seuraavia tarkoituksia varten:

• sananvapaus ja tiedon välittäminen
• lain noudattaminen
• rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen
• yleinen etu – esimerkiksi arkistointi, tutkimus tai tilastointi
• oikeusvaateen laatiminen, esittäminen tai puolustaminen.

Tietojen poistaminen on maksutonta. Jos poistopyyntö on perusteeton tai kohtuuton, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä toteuttamasta pyyntöä. Jos rekisterinpitäjä poistaa tiedot, sen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava poistosta kaikille niille, joille tietoja on aiemmin luovutettu. Rekisterinpitäjää voi pyytää kertomaan, kenelle tietoja on luovutettu. Poistopyyntö on esitettävä suoraan rekisterinpitäjälle. Pyynnössä on hyvä kertoa poistettavat tiedot, perustelut poistolle, nimi ja yhteystiedot.

Rekisterinpitäjän täytyy vastata pyyntöön yhden kuukauden kuluessa. Jos pyyntöjä on monta tai ne ovat monimutkaisia, rekisterinpitäjä voi ilmoittaa vastauksessaan, että se tarvitsee niiden käsittelyyn enemmän aikaa. Jos rekisterinpitäjä ilmoittaa tarvitsevansa lisää käsittelyaikaa, määräaika on kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisestä pyynnöstä. Jos rekisterinpitäjä ei vastaa määräajassa, voi ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy poistamasta tietoja, sen täytyy kertoa kieltäytymisen syyt. Kieltäytymisen on aina perustuttava lakiin. Jos kieltäytymiselle ei mielestäsi ole perusteita, voi tarvittaessa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.

Sosiaaliseen mediaan julkaistujen tietojen ja kuvien manipulointi on hyvin yleistä ja se muovaa digitaalisen identiteetin muodostumista. Sosiaalisessa mediassa ihminen asettaa itsensä arvostelun ja vertailun kohteeksi. Usein julkaisuissa halutaankin tuoda esille parhaimmat kuvat ja tiedot, joita voidaan myös muokata vastaamaan sosiaalisessa mediassa kulloinkin olevaan normistoon. Valikoidun minäkuvan julkituominen voi asettaa paineita esimerkiksi nuorille olla tykätty ja menestyvä sosiaalisessa mediassa.

Julkisuuden henkilön, esimerkiksi poliitikon tietojen puuttuminen sosiaalisesta mediasta. Pitääkö tietoja olla vai ei? Julkisuuden henkilöille sosiaalinen media on varmastikin vielä merkittävämpi keino oman julkisuuskuvan ja brändin esiintuomisessa ja menestymisessä. Jokainen heistäkin kuitenkin itse määrittää sen, kuinka paljon ja minkälaisia asioita itsestään haluaa sosiaalisessa mediassa tuoda julki. Rajanveto yksityisyyden ja työn välillä on varmastikin välillä hankalaa.   

Ensimmäisessä keskustelussa pohdittiin tilannetta, jossa potilas/asiakas lähettää seuraamispyynnön työntekijän henkilökohtaiseen someprofiiliin, esimerkiksi Instagramissa. Useammalle meistä keskusteluun osallistuneista tilanne oli tuttu. Keskusteluissa korostui työntekijän työajan ja vapaa-ajan selkeä ero sekä yksityisyyden suoja. Jokaisella on oikeus päättää henkilökohtaisen someprofiilinsa sisällöstä ja siitä onko profiili julkinen vai yksityinen. Ammatillisuuteen kuuluu selkeä roolitus työn ja vapaa-ajan välillä sekä tilanteen vaatiessa sen kertominen myös asiakkaalle. Työyhteisöjen yhteiset pelisäännöt kyseisiin tilanteisiin ja ylipäätään sosiaalisen median käyttöön ovat tärkeitä. Sosiaalinen media on osa työtä jo hyvin monelle ja ns. työprofiilit ovat toimivia esimerkiksi nuorten kanssa tehtävässä työssä somen ollessa nuorille luontainen kanava yhteydenpitoon.

Toisessa keskustelussa keskusteltiin siitä, suositellaanko tai velvoitetaanko työntekijöitä LinkedInin käyttöön työpaikoilla. LinkedIn on Microsoftin omistama verkkoyhteisöpalvelu. Palvelu on eräänlainen verkostoitumisväline, profiiliin voi ladata ansioluettelon, tiedot harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta tai suositella itse muita. LinkedIn ei ole varsinainen työnhakusivusto mutta siellä voi laajentaa omaa verkostoaan ja saada työtarjouksia. Palvelu toimii myös rekrytoinnissa, sieltä voi löytää hakemiaan työntekijöitä. LinkedInin käyttöön kannustetaan usealla alalla jo opiskeluaikana ja alasta riippuen myös työpaikoilla työntekijöitä kannustetaan verkostoitumaan palvelun avulla. Uskon että työnantajan velvoittaminen LinkedInin käyttöön ei ole kannattavaa. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus valita mihin ja mitä tietoja itsestään haluaa julkaista. Kannustaminen on kannattavampaa ja esimerkiksi työntekijän ohjaus ja opastus profiilin luomisessa kyseiseen palveluun olisi mielekkäämpää.

Tehtävään liittyi myös seuraavien teemojen pohdinta:

• Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävien henkilöiden pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

Työsuhteen viestintää kokonaisuutena säätelevät työsopimuslaki, henkilötietolaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja työelämän tietosuojalaki. Edellä mainittujen lisäksi kokonaisuuden tulkintaan vaikuttavat perusoikeudet ja työpaikan tietoverkon ja sosiaalisen median käytön ohjeet. Keskeisintä on, että sosiaalisia verkkotyökaluja työpaikalla käyttävä työntekijä noudattaa työnantajan ohjeita. Palveluja käyttäessä on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat: kirjautuminen sallitulla tunnuksella ja nimellä, palvelun käyttöehtojen noudattaminen, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, oman ja toisen yksityisyyden suojaaminen, kommentointi niin, että asema käy muille selväksi, tarkkuus sisällön suhteen ja tietoturvasääntöjen noudattaminen. (Pesonen, P. 2013. Sosiaalisen median lait).

• Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

Organisaation avoin ja läpinäkyvä viestintä sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä luottamuksen ja uskottavuuden syntymiselle. Avoin ja läpinäkyvä viestintä luo organisaation sanomaan ja palveluihin myönteisyyttä ja vahvistaa julkisuuskuvaa.

• Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Työntekijän henkilökohtaisten tietojen jakaminen (esim. nimi, kuva, koulutus/osaaminen) on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun organisaatio julkaisee työntekijöidensä yhteystietoja sosiaalisessa mediassa tai kun työntekijät esittäytyvät sosiaalisessa mediassa organisaation asiantuntijoina ja tuovat esille omaa osaamistaan. Tällöin tiedot toimivat organisaation julkisuuskuvan rakentajina.

• Millaista vahinkoa voi syntyä, ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Sosiaalisen median avoimuus saattaa muodostaa uhkan organisaatiolle, mikäli se ei huolehdi tietoturvastaan ja mahdollisista tietovuodoista. Henkilötietoja voi tuhoutua, hävitä, ne voivat muuttua tai joutua sellaisen tahon käsiin, jolla ei ole niihin käyttöoikeutta. Identiteettivarkaus on yksi vakavimmista esimerkeistä, joka voi seurata tietovuodosta. Myös yrityksen liikesalaisuuksien vuoto on mahdollinen, mikäli tietoturva-asiat eivät ole kunnossa.

Edellisessä tehtävässä kerroin kolmen valitsemani lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävän järjestön sosiaalisen median käytöstä. Järjestöt hyödyntävät aktiivisesti sosiaalisen median kanavia toiminnassaan.

Sosiaalinen media on helppo ja mielekäs kanava tuoda esille sosiaalialan palveluita ja työtä, vaikuttaa ja ottaa kantaa sekä herättää keskustelua. Suurin osa suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin, sitä kautta on mahdollista kohdata useita kansalaisia. Sosiaalialan työssä organisaatiot voivat hyödyntää sosiaalista mediaa esimerkiksi tiedottamisessa, palveluneuvonnassa- ja ohjauksessa sekä julkisuuskuvan kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Sosiaalisen median kanavia kannattaa hyödyntää myös rekrytoinnissa. Sosiaalityön asiakasryhmille sosiaalinen media voi toimia matalan kynnyksen paikkana ensikontaktille ja avun etsinnälle. Chat-palvelut mahdollistavat keskustelun nimettömänä kipeistäkin asioista ja esimerkiksi nuorille suunnatut chat-palvelut ovatkin olleet todella suosittuja. Sosiaalialan työssä sosiaalisen median mahdollisuudet täydentävät työtä ja tarjoavat myös mahdollisuuden kohdata asiakkaita unohtamatta kuitenkaan aitoa kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista.

Valitsemani kolme järjestöä edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia Suomessa. Yhden järjestön toiminta on maailmanlaajuista. Kaikilla kolmella järjestöllä on käytössä sosiaalisen median palveluista Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube. Tarkastelin ja vertailin järjestöjen Twitterin, Instagramin ja YouTuben käyttöä.

Twitter:

• Järjestö A julkaisee Twitterissä tiedotteita muun muassa hankkeistaan, työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden blogikirjoituksista, tarjoamistaan palveluista ja tapahtumista. Järjestö julkaisee myös kannanottoja ajankohtaisiin lapsiperheitä koskeviin teemoihin, kuten lasten kasvatukseen, psyykkiseen hyvinvointiin ja pahoinvointiin, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyen sekä näihin liittyvään poliittiseen päätöksentekoon. Julkaisut sisältävät usein lyhyen tekstin ja usein myös linkin järjestön nettisivuille, jossa kyseistä aihetta käsitellään laajemmin. Järjestö A:lla on Twitterissä 6466 seuraajaa.  

• Järjestö B:llä on Twitterissä 15860 seuraajaa ja se julkaisee tiedotteita ja kannanottoja lasten, nuorten ja perheiden elämään liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin kuten koronakriisiin, koulukiusaamiseen ja nuorten työttömyyteen. Osa julkaisuista on uudelleentviittauksia (retweed), eli järjestö on lähettänyt toisen tahon julkaiseman viestin uudelleen omalle seuraajajoukolleen. Julkaisuun järjestö on lisännyt oman lyhyen kommentin aiheeseen liittyen. Myös järjestö A ja C julkaisevat uudelleenviittauksia. Edellä mainittujen lisäksi järjestö myös mainostaa järjestämiään tapahtumia Twitterissä.

• Järjestö C:llä on Twitterissä 13292 seuraajaa ja myös he julkaisevat kannanottoja ja tiedotteita ajankohtaisista lapsiperheitä koskevista aiheista. Koronakriisiin liittyen järjestö on julkaissut useita tviittejä. Järjestö myös kertoo tukimuodoistaan ja hankkeistaan lapsille, nuorille ja lapsiperheille sekä saamistaan lahjoituksista. Tviiteissä myös kerrotaan järjestön yhteistyökumppaneista ja rekrytoidaan uusia asiantuntijoita.

Järjestö A:n, B:n ja C:n tviittauksissa on Twitterin kielioppisääntöjen mukaisesti aihetunnisteita eli hashtageja, jotka on merkitty symbolilla #. Hashtagit kuvaavat aiheen keskeisiä teemoja ja niiden tarkoituksena on helpottaa tiedon esittämistä ja löytämistä. Twitterissä yhden twiitin enimmäispituus voi olla 280 merkkiä, joten julkaistava asia on kirjoitettava tiiviisti ja huomioita herättävästi. Mielestäni järjestöjen tviittaukset eivät erityisesti eroa toisistaan, jokainen tekee julkaisuja omista lähtökohdista kohderyhmänsä huomioiden. Kaikilla järjestöillä on Twitterissä runsaasti seuraajia, joten heidän viestinsä tavoittaa suuri määrä ihmisiä.  

Instagram

• Järjestö A julkaisee Instagramissa kuvia ja tiedotteita palveluistaan sekä ottaa kantaa lasten, nuorten ja perheiden elämään liittyvään ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lapsiperheille annetaan arkisia vinkkejä muun muassa yhdessäoloon ja vanhemmille lasten kasvatukseen. Järjestön asiantuntijatyöntekijät esittäytyvät julkaisuissa. Järjestöllä on Instagramissa 2985 seuraajaa.

• Järjestö B:llä on Instagramissa 4294 seuraajaa. Julkaisuissa mainostetaan järjestön tuottamia palveluita ja kerrotaan muun muassa siitä kuinka järjestö auttaa ja tukee lapsia, nuoria ja perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Viimeaikaiset päivitykset liittyvät vahvasti koronapandemiaan ja esimerkiksi siihen, kuinka rajoituksista huolimatta yhteydenpito läheisten välillä on tärkeää ja kuinka voidaan tukea perheiden taloudellista ja henkistä ja fyysistä turvallisuutta.

• Järjestö C:llä on Instagramissa 8110 seuraajaa ja 1124 julkaisua. Päivityksissään järjestö muuan muassa kertoo tavoistaan auttaa lapsia ja lapsiperheitä eri yhteistyökumppaniensa kanssa. Toiminnoistaan ja palveluistaan järjestö julkaisee päivityksiä kuvin, videoin ja kirjoituksin. Mukavan lisän tuovat asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja työntekijöiden tarinat ja kokemukset.

Kaikkien kolmen järjestön toiminta Instagramissa on aktiivista, seuraajia on paljon ja päivityksiä tehdään säännöllisesti huomioiden eri kohderyhmät, joille palveluja tarjotaan.  

YouTube

• Järjestö A:n YouTube-kanavalla on 2530 tilaajaa. Järjestö on julkaissut videoita osittain samoista aiheista kuin edellä mainituissa sosiaalisen median palveluissa. Järjestö B:n YouTube-kanavalla on 1390 tilaajaa. Kanavalla julkaistaan järjestön tuottamia videoita ja digitarinoita. Järjestö C:n YouTube-kanavalla on 671 tilaajaa ja videot koostuvat samoista aiheista kuin muissakin järjestön käyttämissä sosiaalisen median palveluissa. Mielestäni järjestö A:n ja B:n videot on suunnattu laajemmalle kohderyhmälle ja tämä ehkä näkyykin kanavien tilaajamäärissä. Järjestö C:n julkaisemat videot ovat mielestäni enemmän ”asiapitoisempia” ja ammattilaisille suunnattuja. Kaikkien kolmen järjestön videot ovat mielestäni sopivan lyhyitä ja niihin on osattu hyvin kiteyttää ja rajata olennaiset asiat.

Instagram on itselleni tutuin ja eniten käytössä oleva sosiaalisen median sovellus Facebookin lisäksi. Instagram on käytössäni vapaa-ajalla lähes päivittäin, jolloin seuraan ystävieni, kiinnostavien julkisuuden henkilöiden ja eri organisaatioiden ja yhteisöjen tilejä. Itse julkaisen kuvia tililläni harvakseltaan. Työssäni olen käyttänyt sosiaalista mediaa todella vähän, muutamia Facebookiin tehtyjä julkaisuja lukuun ottamatta. Yksi syy tälle opintojaksolle osallistumiseen onkin juuri se, että perehdyn aiheeseen, opin uutta ja innostun ja rohkaistun hyödyntämään sosiaalisen median mahdollisuuksia työssäni!

Twitter oli itselleni entuudestaan tuntematon sosiaalisen median sovellus, joten loin sinne tunnukset ja tutustuin palveluun. Lisäksi hain tietoa palvelusta Twitter viestijänä – Ilmiöt ja verkostot kirjasta (toim. Pekka Isotalus, Jari Jussila & Janne Matikainen 2018). Twitter on vuonna 2006 julkaistu yhteisö- ja mikroblogipalvelu, joka perustuu lyhyiden viestien, twiittien jakamiseen. Palvelu on kaikille avoin ja viestiminen on julkista eli viestit ovat myös niiden nähtävissä, jotka eivät ole kirjautuneet Twitteriin. Vuorovaikutuksen kerrotaan olevan Twitterissä helppoa tuntemattomienkin kanssa ja tästä muotoutuvan palvelun yhteiskunnallinen merkitys. Twitter on suosittu viestintäkanava politiikassa, journalismissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä urheilun ja viihteen aloilla. Työskentelen sosiaalialalla, moni sosiaalialan organisaatio viestii ja vaikuttaa myös Twitterissä. Twitterissä mukana oleminen lisää varmastikin sosiaalialan organisaatioiden viestintää, kannanottoja ja kommentointia sekä läsnäoloa omaan alaansa liittyvissä ajankohtaisissa ja tärkeissä aiheissa ja tapahtumissa. Twitter voi toimia myös hyvänä väylänä brändin rakentamiselle ja osana organisaation palveluviestintää.

Olen ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelija Oulun ammattikorkeakoulussa. Koulutukseltani olen sosionomi ja nyt täydennän osaamistani Kuntoutuksen erityisasiantuntija -tutkinnolla. Summersome-blogi on luotu Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -opintojaksoa varten! Opintojakson aikana syvennän osaamistani sosiaalisen median käytöstä työyhteisöissä. Tarkoituksena on käyttää blogia opintojakson tehtävien dokumentointia varten. Mukava kun olet mukana!