Tehtävänä oli kertoa itselle tutuimmasta sosiaalisen median sovelluksesta tai ympäristöstä sekä tutustua yhteen entuudestaan tuntemattomaan ympäristöön ja kertoa sen mahdollisuuksista omalla alalla.  

Instagram on itselleni tutuin ja eniten käytössä oleva sosiaalisen median sovellus Facebookin lisäksi. Instagram on käytössäni vapaa-ajalla lähes päivittäin, jolloin seuraan ystävieni, kiinnostavien julkisuuden henkilöiden ja eri organisaatioiden ja yhteisöjen tilejä. Itse julkaisen kuvia tililläni harvakseltaan. Työssäni olen käyttänyt sosiaalista mediaa todella vähän, muutamia Facebookiin tehtyjä julkaisuja lukuun ottamatta. Yksi syy tälle opintojaksolle osallistumiseen onkin juuri se, että perehdyn aiheeseen, opin uutta ja innostun ja rohkaistun hyödyntämään sosiaalisen median mahdollisuuksia työssäni!

Twitter oli itselleni entuudestaan tuntematon sosiaalisen median sovellus, joten loin sinne tunnukset ja tutustuin palveluun. Lisäksi hain tietoa palvelusta Twitter viestijänä – Ilmiöt ja verkostot kirjasta (toim. Pekka Isotalus, Jari Jussila & Janne Matikainen 2018). Twitter on vuonna 2006 julkaistu yhteisö- ja mikroblogipalvelu, joka perustuu lyhyiden viestien, twiittien jakamiseen. Palvelu on kaikille avoin ja viestiminen on julkista eli viestit ovat myös niiden nähtävissä, jotka eivät ole kirjautuneet Twitteriin. Vuorovaikutuksen kerrotaan olevan Twitterissä helppoa tuntemattomienkin kanssa ja tästä muotoutuvan palvelun yhteiskunnallinen merkitys. Twitter on suosittu viestintäkanava politiikassa, journalismissa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa sekä urheilun ja viihteen aloilla. Työskentelen sosiaalialalla, moni sosiaalialan organisaatio viestii ja vaikuttaa myös Twitterissä. Twitterissä mukana oleminen lisää varmastikin sosiaalialan organisaatioiden viestintää, kannanottoja ja kommentointia sekä läsnäoloa omaan alaansa liittyvissä ajankohtaisissa ja tärkeissä aiheissa ja tapahtumissa. Twitter voi toimia myös hyvänä väylänä brändin rakentamiselle ja osana organisaation palveluviestintää.