Tehtävänä oli osallistua tietosuojakysymyksiin liittyviin keskusteluihin tai aloittaa uusia keskusteluja tehtävään liittyvällä keskustelupalstalla ja tehdä tänne blogiin lyhyt kooste käydyistä keskusteluista.

Ensimmäisessä keskustelussa pohdittiin tilannetta, jossa potilas/asiakas lähettää seuraamispyynnön työntekijän henkilökohtaiseen someprofiiliin, esimerkiksi Instagramissa. Useammalle meistä keskusteluun osallistuneista tilanne oli tuttu. Keskusteluissa korostui työntekijän työajan ja vapaa-ajan selkeä ero sekä yksityisyyden suoja. Jokaisella on oikeus päättää henkilökohtaisen someprofiilinsa sisällöstä ja siitä onko profiili julkinen vai yksityinen. Ammatillisuuteen kuuluu selkeä roolitus työn ja vapaa-ajan välillä sekä tilanteen vaatiessa sen kertominen myös asiakkaalle. Työyhteisöjen yhteiset pelisäännöt kyseisiin tilanteisiin ja ylipäätään sosiaalisen median käyttöön ovat tärkeitä. Sosiaalinen media on osa työtä jo hyvin monelle ja ns. työprofiilit ovat toimivia esimerkiksi nuorten kanssa tehtävässä työssä somen ollessa nuorille luontainen kanava yhteydenpitoon.

Toisessa keskustelussa keskusteltiin siitä, suositellaanko tai velvoitetaanko työntekijöitä LinkedInin käyttöön työpaikoilla. LinkedIn on Microsoftin omistama verkkoyhteisöpalvelu. Palvelu on eräänlainen verkostoitumisväline, profiiliin voi ladata ansioluettelon, tiedot harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta tai suositella itse muita. LinkedIn ei ole varsinainen työnhakusivusto mutta siellä voi laajentaa omaa verkostoaan ja saada työtarjouksia. Palvelu toimii myös rekrytoinnissa, sieltä voi löytää hakemiaan työntekijöitä. LinkedInin käyttöön kannustetaan usealla alalla jo opiskeluaikana ja alasta riippuen myös työpaikoilla työntekijöitä kannustetaan verkostoitumaan palvelun avulla. Uskon että työnantajan velvoittaminen LinkedInin käyttöön ei ole kannattavaa. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus valita mihin ja mitä tietoja itsestään haluaa julkaista. Kannustaminen on kannattavampaa ja esimerkiksi työntekijän ohjaus ja opastus profiilin luomisessa kyseiseen palveluun olisi mielekkäämpää.

Tehtävään liittyi myös seuraavien teemojen pohdinta:

• Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävien henkilöiden pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

Työsuhteen viestintää kokonaisuutena säätelevät työsopimuslaki, henkilötietolaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja työelämän tietosuojalaki. Edellä mainittujen lisäksi kokonaisuuden tulkintaan vaikuttavat perusoikeudet ja työpaikan tietoverkon ja sosiaalisen median käytön ohjeet. Keskeisintä on, että sosiaalisia verkkotyökaluja työpaikalla käyttävä työntekijä noudattaa työnantajan ohjeita. Palveluja käyttäessä on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat: kirjautuminen sallitulla tunnuksella ja nimellä, palvelun käyttöehtojen noudattaminen, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, oman ja toisen yksityisyyden suojaaminen, kommentointi niin, että asema käy muille selväksi, tarkkuus sisällön suhteen ja tietoturvasääntöjen noudattaminen. (Pesonen, P. 2013. Sosiaalisen median lait).

• Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

Organisaation avoin ja läpinäkyvä viestintä sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä luottamuksen ja uskottavuuden syntymiselle. Avoin ja läpinäkyvä viestintä luo organisaation sanomaan ja palveluihin myönteisyyttä ja vahvistaa julkisuuskuvaa.

• Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Työntekijän henkilökohtaisten tietojen jakaminen (esim. nimi, kuva, koulutus/osaaminen) on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun organisaatio julkaisee työntekijöidensä yhteystietoja sosiaalisessa mediassa tai kun työntekijät esittäytyvät sosiaalisessa mediassa organisaation asiantuntijoina ja tuovat esille omaa osaamistaan. Tällöin tiedot toimivat organisaation julkisuuskuvan rakentajina.

• Millaista vahinkoa voi syntyä, ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Sosiaalisen median avoimuus saattaa muodostaa uhkan organisaatiolle, mikäli se ei huolehdi tietoturvastaan ja mahdollisista tietovuodoista. Henkilötietoja voi tuhoutua, hävitä, ne voivat muuttua tai joutua sellaisen tahon käsiin, jolla ei ole niihin käyttöoikeutta. Identiteettivarkaus on yksi vakavimmista esimerkeistä, joka voi seurata tietovuodosta. Myös yrityksen liikesalaisuuksien vuoto on mahdollinen, mikäli tietoturva-asiat eivät ole kunnossa.